Kylmäalalla on Suomessa merkittävä rooli, sillä kylmätekniikkaa tarvitaan kaikkialla: esimerkiksi rakennusten jäähdytyksessä, lämpöpumpuissa, kauppojen kylmätiloissa sekä muun muassa elintarvikkeiden ja lääkkeiden valmistuksessa, kuljetuksessa ja säilytyksessä.

Suomessa alan toimijat ovat hyvin erikokoisia: kylmän käyttäjistä isoin on julkinen sektori, joka kattaa muun muassa puolustusvoimat, koulut sekä keskuskeittiöt. Myös elintarviketeollisuus on merkittävä toimija, samoin kaupan alan ketjut.

”Kylmäala on Suomessa hyvin pitkälti talotekniikkaa tai osa sitä. Toivon, että SCADA-alustojen käyttöä saadaan lisättyä ja sen avulla otettua kylmätekniikasta kaikki mahdolliset hyödyt irti eikä hukkalämpöä laskettaisi enää harakoille”, sanoo Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry on kylmäalan yritysten ja yhteisöjen järjestö, joka edistää kylmäalan yleisten edellytysten kehitystä Suomessa. Liiton jäseniä ovat yritykset ja yhteisöt, jotka valmistavat, myyvät tai suunnittelevat kylmäalan tuotteita tai harjoittavat asennus- ja huoltotoimintaa kylmä- tai lämpöpumppualalla.

Parempi kilpailukyky älyohjauksella

Avoimet SCADA-alustat antavat mahdollisuuden integroida rajoituksetta yhteen valvomo-ohjelmistoon erilaisia laitteita ja järjestelmiä. Kylmäalan näkökulmasta se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki erilaiset kylmälaitokset voitaisiin jatkossa yhdistää esimerkiksi talotekniikan kanssa samaan valvomo-ohjelmistoon ja niitä voitaisiin ohjata yhtä lailla älykkäästi.

Pauli Tarna: "SCADA-alustat jalkautuvat kylmäalalle Suomessa" — Pauli Tarna. Kuva: Matti Remes

”Alalla käytössä olevat vanhat laitteet ja järjestelmät ovat toimineet hyvin eikä energiankulutusta ole ollut tarpeen optimoida. Energiakriisin myötä myös kylmäalalla on havahduttu energian tehokkaampaan käyttöön”, Tarna sanoo ja jatkaa:

”Tällaisen valvomoratkaisun avulla kylmälaitosten energiankulutusta voidaan tehostaa, ja näin säästää kustannuksissa, mikä parantaa kilpailukykyä. Hyödyt riippuvat siitä, minkäkokoisesta kylmälaitoksesta on kyse.”

Toistaiseksi kylmäala Suomessa luottaa pitkälti perinteiseen tekniikkaan, mutta automaation ja erilaisten älykkäiden järjestelmien hyödyntäminen on selvästi kasvussa.

”Esimerkiksi erilaisissa lämpöpumppuprojekteissa, joissa energiaa otetaan talteen hukkalämmöstä, tarvitaan tämänkaltaista älykästä ohjausta. Ja lämpöpumppujahan Suomessa riittää: vuonna 2022 Suomessa myytiin eniten Euroopassa.”

EU:n uusiutuvan energian suunnitelman (REPowerEU) yhtenä tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen lämpöpumppujen määrä rakennuksissa. Myös suurempien lämpöpumppujen määrän halutaan lisääntyvän muun muassa kaukolämpö- ja jäähdytysverkoissa.

Lämpöpumput – tai laajemmin katsottuna vihreä siirtymä on yksi kylmäalan kasvua vauhdittava tekijä, mutta ei suinkaan ainoa. Yhtä merkittävässä roolissa ovat kylmäaineita koskevan lainsäädännön uudistuminen sekä Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

”Meidän alallemme nämä muutokset tarkoittavat ennen kaikkea lisää töitä. Monelle isommalle toimijalle ilmastoasiat ovat tärkeä kannustin – ja niin myös meille”, Tarna toteaa.

EU vauhdittaa kylmäalan päästövähennyksiä

Kylmäalalla on meneillään kaksi suurta EU-tason lainsäädännön muutosta: F-kaasuasetuksen uudistus sekä PFAS-kielto, joka lopettaisi niin kutsuttujen ikuisuuskemikaalien eli perfluoroalkyylikemikaalien käytön kokonaan. Molemmilla asetuksilla ohjataan alan toimijoita luonnollisten kylmäaineiden käyttöön. Tämä osaltaan lisää koulutetun työvoiman ja erityisesti luonnollisten kylmäaineiden osaamisen tarvetta alalla.

Uusi päivitetty F-kaasuasetus astuu voimaan vuonna 2024. PFAS-yhdisteitä koskeva asetus mennee äänestykseen EU:ssa aikaisintaan vuonna 2025, mutta toteutuessaan se kieltäisi käytännössä suurimman osan kylmäaineista. Asetusten tärkein tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisesti.

Suomen Kylmäliikkeiden liitto tarjoaa jäsenilleen tukitoimia uusiin asetuksiin liittyen.

”Tarjoamme jäsenillemme tietoa ja koulutuksia sekä apua lain tulkintaan. Tällä hetkellä jäsenyrityksiltä tulee paljon kysymyksiä juuri tuohon F-asetukseen liittyen – kentällä tarvitaan paljon sellaista knoppitietoa, joka vaikuttaa yritysten toimintaan.”

Siirtyminen luonnollisiin kylmäaineisiin on Tarnan mukaan monimutkainen paletti, joka riippuu täysin kylmää käyttävästä sovelluksesta sekä siinä käytettävistä kylmäaineista ja niiden määristä. Moni isompi toimija on varautunut muutokseen, mutta pienemmille toimijoille muutos voi olla iso haaste.

”Tämä muutos aiheuttaa sen, että kylmäaineiden kiintiöt tippuvat todella rajusti ja hinnat tulevat vastaavasti nousemaan hurjasti. Luonnolliset kylmäaineet eivät myöskään sovellu suoraan nykyisille kylmälaitteille. Ja kun markkinoille samalla tulee uusia kylmäaineita käytäviä laitteita, komponenteista voi tulla pulaa”, Tarna kuvailee.

Lainsäädäntö koskee uusia laitteita ja laitoksia. Laitteet, jotka on otettu käyttöön ennen lain voimaan astumista, voidaan käyttää elinkaarensa päähän. Pääasiassa nykyiset laitteet eivät toimi uusilla, luonnollisilla aineilla vaan niiden käyttö vaatii laitteen uudistamisen. Se voi puolestaan olla merkittävä vauhdittaja SCADA-järjestelmien esiinmarssille kylmäalalla.

”Laitteiden uusinnan yhteydessä voisi olla järkevää uusia myös ohjausjärjestelmäpuolta”, kommentoi Tarna.

tarinat