Mahdollisimman hyvän sisäilman varmistaminen

Luonnollisesti rakennusten omistajat haluavat, että vuokralaiset pysyvät tyytyväisinä. Jos hallinnoit kiinteistöä, tunnet vastuuta vuokralaisten tyytyväisyyden varmistamisesta. Huono sisäilma haittaa viihtyvyyden lisäksi tuottavuutta. Pahimmillaan se voi olla jopa terveydelle haitallista. Näiden vinkkien avulla voit saavuttaa sisäilmatavoitteesi – ja säästät samalla energiaa.

Yleisnäkymä ilmanlaadusta

Ensimmäinen, selkeä, askel on etsiä sopiva paikka ilmanlaadun seuraamiseen. Jos rakennuksessa on oikeat laitteet, ilmanlaadun seuraamisen ja mittaamisen pitäisi olla helppoa. 

”Jos rakennus on iso ja siellä on paljon toimisto- ja kokoustiloja, ilmanlaatua voi olla vaikeaa seurata manuaalisesti. Ratkaisu tähän on valitettavan usein se, että tiloista vastaavat henkilöt jäävät toivomaan parasta ja odottamaan, kunnes joku tekee ilmanlaadusta valituksen. Jos kuitenkin haluat rakennuksen käyttäjien pysyvän tyytyväisinä, ongelmia ei kannata ratkaista vasta jälkikäteen. Mikäli siis haluat pysyä ilmanlaadusta ajan tasalla, tarvitset siihen yleisnäkymän”, kertoo Kionan Jostein Markussen. 

Valvo ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä

Sisäilmanlaatu perustuu pohjimmiltaan useisiin eri tekijöihin, kuten tilaan virtaavan ilman todelliseen määrään, hiilidioksidin määrään ja pölyhiukkasiin. Useimmiten valitukset huonosta ilmasta johtuvat todellisuudessa kuitenkin tilan lämpötilasta. 

”Tämä voi olla todellinen haaste kenelle tahansa tiloista vastaaville. Jos lämpötila on liian korkea, sitä saatetaan helposti pitää merkkinä huonosta ilmanlaadusta, vaikkei se sitä olekaan. Jotta voit ryhtyä asianmukaisiin toimiin, sinun on selvitettävä, mistä ongelma todella johtuu”, Jostein sanoo. Hän lisää vielä, että saatavilla olevat anturit kehittyvät jatkuvasti paremmiksi: 

”Nykypäivän antureilla saadaan tarkkaa tietoa ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä.” 

Varmista, että saat ilmoituksia ilmanlaadusta

Pystyäksesi ennakoimaan ongelmia, sinun on saatava niistä ilmoituksia riittävän ajoissa. Saat automaattisen ilmoituksen, kun jokin tekijä ylittää tai alittaa tietyt viralliset, tai kiinteistön omistajan itse määrittämät rajat. Kiinteistöstä vastaavan on valvottava useita eri tekijöitä, ja kyettävä ilmoitusten perusteella analysoimaan eri järjestelmien toimintaa: Virtaako ilma todella sinne, minne sen pitääkin? Käynnistyykö ilmanvaihtojärjestelmä sopivaan aikaan? Puhaltaako se oikean määrän ilmaa? 

”Kaikki nämä tekijät vaikuttavat sekä ilmanlaatuun että energiankulutukseen. Jos järjestelmä ei toimi halutulla tavalla, sinun on saatava siitä ilmoitus. Kuten esim. silloin, jos suodatin menee tukkoon. Se nimittäin heikentää ilmanlaatua ja lisää samalla myös energiankulutusta. Jos et valvo tilannetta ilmoitusten avulla, ongelma tulee tietoosi vasta jonkun tehdessä siitä valituksen. Tai viimeistään siinä vaiheessa, kun saat sähkölaskun”, Jostein toteaa. 

Aluehallinta kannattaa

Aluehallinnan avulla voi pienentää energiakustannuksia ilmanlaadusta tinkimättä. Jos suuri osa työntekijöistä on parhaillaan etätöissä, voit halutessasi rajoittaa ilmanvaihtoa tietyillä alueilla. Näin voit vähentää energiankulutusta ja samalla kuitenkin huolehtia sisäilman laadusta käytössä olevilla alueilla. Jos jotkin kokoustilat ovat vain satunnaisessa käytössä, jatkuva ilmanvaihto on niiden tapauksessa silkkaa energian haaskaamista. 

”Ilmanvaihdon lisäksi voit säätää muitakin asioita. Jos lämmitystä ohjataan samalla yhdistetyllä järjestelmällä, sen voi kytkeä päälle ja pois päältä tarpeen mukaan. Tätä voi hallita anturien avulla tai tilojen varaamiseen käytettävillä järjestelmillä”, Jostein sanoo. 

”Tällaisesta ratkaisusta hyötyvät sekä sisäilman laatu, kukkarosi että ympäristö.”