Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan älykkäämmäksi. Ajoneuvot ajavat itsenäisesti, dronet kasvattavat omenapuita ja puettavat anturit valvovat terveydentilaamme ja käytössä on monia muita näppäriä IoT-sovelluksia. Rakennusala on kuitenkin ottanut älykkäitä ratkaisuja käyttöön melko hitaasti, vaikka rakennusten energiatehokkuus on kuuma aihe ja syystäkin:
- EU:ssa rakennukset kuluttavat 40 % energiasta, ja niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 36 %, joten tilanne ei ole kestävä.
- Tällä hetkellä 75 % Euroopan rakennuksista ei ole energiatehokkaita, ja ennusteiden mukaan 95 % näistä rakennuksista on käytössä vielä vuonna 2050. Tämä tarkoittaa, että erityisesti energiakriisien aikana kiinteistönomistajat heittävät paljon rahaa hukkaan.
- EU:n kokonaistavoite on vähentää päästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä. Sen saavuttamiseksi rakennusalan pitäisi vähentää päästöjään 60 %, joten tavoite on äärimmäisen vaativa.
Eurooppa on energiakriisin kourissa, ja monet energiayhtiöt ovat palaamassa fossiilipohjaiseen energiantuotantoon kysynnän tyydyttämiseksi. Mihin siis kannattaa sijoittaa?
Teräs ja betoni vai IoT ja tekoäly?
Ilmeisin tapa vastata edellä mainittuihin haasteisiin on fyysiset parannukset: rakennusten eristysten parantaminen korvaamalla vetäviä ikkunoita ja fossiilipohjaisten lämmitysjärjestelmien korvaaminen lämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla. Nämä parannukset on tehtävä, mutta se ei tietenkään ole mahdollista yhdessä yössä.
Euroopan rakennuskannan nykyinen energiaremonttiaste on 1 %, ja maailmanlaajuisesti suurin osa nykyisestä rakennuskannasta on olemassa vielä vuonna 2050. Oletetaan, että rakennusala vähentää hiilidioksidipäästöjään 60 % vuoteen 2030 mennessä. Tällöin Euroopan rakennuskannan energiaremonttiasteen on kaksinkertaistuttava. Haaste on melkoinen, sillä rakennusmateriaalien hinnat kohoavat ja resursseja on niukasti tällä alalla.
Monien muiden alojen tapaan digitalisaatio on toinen tapa vastata haasteisiin. Kaikenlaisten tietojen kerääminen rakennuksen sisäilmasta, sääolosuhteista, energiankulutuksesta ja lämmitysjärjestelmän suorituskyvystä auttaa vastaamaan kysymyksiin.
Toimimalla näin luodaan arvoa rakennuksen eristämisen ja ikkunoiden vaihtamisen sijaan hyödyntämällä IoT:ta ja tekoälyä, jotka keräävät ja käsittelevät rakennuksen tietoja.
Tekniikka on jo olemassa, tarvittavat investoinnit ovat huomattavasti mekaanista rakentamista alhaisemmat ja tuloksia voidaan saavuttaa huomattavasti nopeammin. Tehdään kuitenkin yksi asia selväksi: Älykkäät rakennusratkaisut täydentävät rakennusten energiaremonttia, mutta niillä ei korvata sitä.
Haluatko tietää lisää IoT- ja tekoälyalustastamme?
IoT kohtaa kiinteistöalan
Rakennusten automaation onnistumiseen tarvitaan useita mahdollistajia tekoälyjärjestelmistä antureihin ja toimilaitteisiin sekä ennen kaikkea IoT-yhdistettävyyttä. Menestyksen avain tällä alalla on yhteinen arvonluonti ekosysteemeissä, jotka tekevät älykkäistä rakennuksista todellisuutta.
Tätä silmällä pitäen tutkimme IoT:hen yhdistettyjen rakennusten todellista arvoa ja vaikutusta yhdessä Ericssonin ja Arthur D. Littlen kanssa. Connected Buildings Energy Management -raportti nostaa esiin tarpeen seurata, hallita ja optimoida energiankulutusta, jolloin kiinteistönomistajat voivat vähentää energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä.