Kionan ammattilaiset ovat tutkineet energiasyöppöjä jo melkein kaksi vuosikymmentä. Vuosien varrella olemme tunnistaneet useita, toistuvia energia-ahmatteja. Esittelemme alla yleisimmin energiaa kuluttavat laitteistot ja tekijät.
1. Ilmanvaihtojärjestelmä – tuttu tekijä.
Kionalle on tuttua, että asiakkaat hämmästyvät nähdessään rakennuksensa energialaskelmat. He eivät useinkaan ole selvillä merkittävistä säästömahdollisuuksista. Ilmanvaihtojärjestelmä liittyy tähän lähes aina.
"Yleisintä on, että järjestelmä toimii ympäri vuorokauden tai käyttöaika on liian pitkä. On tärkeää muistaa, että energian säästön lisäksi kuormitus kannattaa jakaa vuorokauden 24 tunnin kesken niin, että vältetään kalliit energiatariffit. Ilmanlaadusta ei kuitenkaan pidä koskaan tinkiä. Kaikki tämä vaatii paljon logiikkaa", sanoo Kionan Jostein Markussen.
2. Venttiilivuodot – energiaa suoraan viemäriin.
Vuotavat venttiilit ovat toinen toistuva tekijä. Laajat järjestelmät koostuvat useimmiten sekä lämminvesi- että kylmävesiventtiileistä. Jos esim. jäähdytysventtiili vuotaa, sitä kompensoidaan lisäämällä lämpöä. Ajan myötä tästä voi kertyä veret seisauttava energialasku.
"Ongelmana tässä on se, että tällaista fyysistä vikaa ei ole aina helppo havaita. Kuvantaminen ja järjestelmät saattavat kertoa, että kaikki on mainiosti ja tiivistä. Vasta kun analysoidaan lämpötilakaavioita huomataan, että asiat eivät ole niin kuin niiden pitäisi olla", Markussen sanoo.
"Me pystymme suorittamaan tällaisen analyysin puolestanne täysin automaattisesti. Web Portin avulla voidaan asettaa sääntöjä, jotka etsivät epänormaaleja lämpötilan vaihteluita autonomisilla järjestelmillä. Jos jotain on pielessä, saat ilmoituksen – myös jos vuoto tapahtuu myöhemmin", hän jatkaa.
3. Kaukolämpö/lumen sulatusjärjestelmä – ovelat huijarit.
Pro-vinkki:
Lumensulatusjärjestelmä sisäänkäynnin tai lastauslaiturin ympärillä voi olla painonsa arvoinen kultaa. Se voi kuitenkin tulla hyvin kalliiksi, jos sen toimintaa ei hallita kunnolla. Mitä enemmän energiaa järjestelmä käyttää, sitä tärkeämpää on optimoida se tarkasti. Monet vastaavat järjestelmät jäävät toimimaan pidempään kuin niiden pitäisi.
Tyypillinen ratkaisu on käyttää lumianturia. Tällaiset anturit ilmoittavat järjestelmälle, kun ne havaitsevat lunta tai jäätä. Entä jos ne yhdistettäisiin ennustepohjaiseen ohjaukseen, joka ottaa huomioon Ilmatieteenlaitoksen tiedot? Silloin esilämmitys voidaan aloittaa ajoissa, eikä lunta tai jäätä pääse edes kertymään.
Joissakin tapauksissa kiinteistönhoitaja ohjaa lumen sulattamista manuaalisesti – yleensä sääennusteen perusteella. Tämä on harvoin tehokkain tapa hallita järjestelmää.
"Saattaisi riittää, että järjestelmä käynnistetään vasta kolmelta aamulla sen sijaan, että se kytketään päälle jo edellisenä iltana. Samoin se voitaisiin sammuttaa, jos säätiedote muuttuukin aurinkoiseksi ja lämpötila nousee nollan yläpuolelle myöhemmin. Tällainen älykäs ennustepohjainen ohjaus voi säästää paljon rahaa ajan myötä."
Kionan Ståle Eriksenillä on oma tarinansa kerrottavanaan asiakkaasta:
"Eräällä asiakkaalla lumensulatusjärjestelmä oli käynnissä koko kesän ajan ja maksoi heille 5 000 euroa joka kuukausi. Ongelmana oli, että kukaan ei tiennyt sen olevan päällä. Asiakkaalle saattaa tulla tieto, että jotain on vialla, mutta samalla rahaa kuluu koko ajan. Järjestelmää on seurattava aktiivisesti, mutta useimmilla ei ole aikaa siihen."
4. Lämmönkehitin – meneekö ylimääräinen lämpö harakoille?
Jos rakennuksessasi on lämpöpumppu tai myymälässäsi on jäähdytys- ja pakastusjärjestelmä, siinä on myös lämmönkehitin. Sen ylimääräisen lämmön voi käyttää hyödyksi. Jos sitä ei käytetä, se kulkeutuu katon kautta suoraan harakoille.
"Valitettavasti tätä tapahtuu aivan liian usein. Monilla ei ole käytössä tarpeeksi hyviä järjestelmiä, joka ilmoittaisi asiasta tai jolla voisi ohjata lämpöä tarpeen mukaan rakennuksessa. Siinä tuhlataan paljon energiaa," Eriksen sanoo.
Maailman paras analyytikko – ja kiinteistönhoitaja
Yhteistä kaikille edellä mainituille energiasyöpöille on, että ne on melko helppo tunnistaa – jos tietää mistä etsiä. Ongelmana on, että vaikka energiankäytöstä olisi erinomainen yleiskuva, ei välttämättä tiedetä, onko se mahdollisimman vähäistä.
"Pelkkä yleiskuva antaa usein vääränlaisen turvallisuuden tunteen. Yleiskuvasta saa täyden hyödyn vasta, jos on erikoisosaamista tai sitä analysoidaan säännöllisesti. Tämä vie aikaa, ja kaikesta huolimatta jotain voi tapahtua, kun olet lähtenyt kotiin päivän päätteeksi. Kuinka moni käy läpi ja tarkistaa historiatiedot?" Markussen kysyy.
"Ehkä analyysi suoritetaan vain energianhallintajärjestelmän kuukausitarkastuksen yhteydessä tai kun sähkölasku saapuu. Siinä vaiheessa lasku on kuitenkin jo muodostunut."
Ratkaisu on yhtä yksinkertainen kuin nerokas. Kionan älykkäiden, dataan perustuvien raja-arvojen avulla järjestelmä osaa kertoa, tuhlaako kiinteistö energiaa – ja ilmoittaa siitä.
"Järjestelmä analysoi kulutusta jatkuvasti ja kertoo, jos jokin ei toimi niin kuin sen pitäisi. Tämä kattaa sekä fyysiset viat että sen, jos jossain on säätövaraa käytön tehostamiseksi. Kutsumme näitä toimintoja "kiinteistönhoitajaksi, joka ei koskaan nuku", koska ongelmista ilmoittamisen lisäksi ne pyrkivät myös korjaamaan ongelman itse logiikkaa soveltamalla", Markussen sanoo.
"Näin voit varmistaa helpolla tavalla, että rakennus käyttää mahdollisimman vähän energiaa tinkimättä mistään."
Haluatko tietää, miten saat kiinteistösi energiasyöpöt kuriin?